Sims on kaatunu tänään useemman kerran, joten tässä on kuvia nyt parilta aikasemmalta pelikerralta.
Pari kuvaa on hieman hassusti valottuneita, kiitos täysikuun.
---
Rakkautta ja flirttiä riitti Mayan ja Romeon välillä siitä asti, kun Romeo oli jälleen kerran kantanut tavaransa Mayan asuntoon.
Maya oli kokemuksiensa myötä kasvanut henkisellä tasolla aivan valtavasti. Maya muutti tyylinsä aikuismaiseksi, samalla pitäen rennon linjan vaatteissaan. Maya myös vietti aikaa Aidenin kanssa todella paljon, sillä Mayan piti oppia rakastamaan ihan uudella tavalla.
''Minä pidän sinusta aina huolta pikkuinen'', Maya kuiskasi pojalleen nostaessaan tämän korkealle ilmaan.
''Kuka on äidin pikku ruttunenä, kuka?'' Maya höpisi Aidenille, joka jokelteli iloisesti.
Maya ja Romeo olivat oppineet puhumaan toisilleen kunnolla. Raha-asioista uskallettiin keskustella ja Romeon mielestä Maya voisi hankkia työn, jota voisi tehdä kotoa käsin, jotta parin ei tarvitsisi palkata lapsenvahtia.
Pari päätti myös viimein olla vakavissaan. Enää he eivät olisi vain kämppiksiä, vaan avopuolisoita.
Aika usein Romeo töistä tullessaan toi Mayalle kukkakimppuja, sillä mies halusi pitää rakastamansa naisen tyytyväisenä. Eräänä päivänä Romeo kuitenkin ihmetteli Mayan löysempiä vaatteita. ''Rakas, taasko olet käyttänyt tukun simeleoneja uusiin vaatteisiin? Eikö sinulla ollut jo ihan hyvät kotivaatteet?'' Romeo kysyi hieman hämmentyneenä.
''Senkin pöhkö. On minulla nämä vaatteet ennenkin ollut kaapissa. Ajattelin vaan alkaa käyttämään mukavempia vaatteita, sillä olen tehnyt raskaustestin. Sinusta tulee tuplaisä!'' Maya hihkui.
''Mitä, ihan tosiko? Tuplaisä!'' Romeo riemastui.
''Ja kyllä minä muutakin olen miettinyt. Mitäs jos nyt ihan oikeasti mentäisiin naimisiin, tässä ja nyt?'' Maya sanoi.
Tärisevin käsin pari pujotti sormukset toistensa sormiin.
Tässä he ovat - herra ja rouva Penrose. Kaikkien vaikeuksiensa ja juonittelujen jälkeen Maya tunsi itsensä kokonaiseksi naiseksi. Tälläisen elämän hän oli aina halunnut, vaikkei sitä ollut koskaan halunnut itselleen myöntää. Rakastava aviomies ja lapset riittivät hänelle vallan mainiosti. Tietenkään Romeon hyväpalkkaisesta työstä ei ollut haittaa.
Maya oli myös alkanut perehtyä kodin ylläpitoon. Siivoaminen kävi tutuksi kaikinpuolin, eikä se yököttänyt snobia Mayaa.
Aidenin syntymäpäivät lähestyivät ja Maya oli ihan itse useiden epäonnistumisien jälkeen onnistunut leipomaan esikoiseleen synttärikakun.
Aidenista kasvoi suloinen taapero.
Mayan siivotessa keittiötä Romeo aloitti Aidenin kanssa kävelyharjoitukset.
''Isi on niin ylpeä susta!'' Romeo sanoi juuri ensiaskeleensa ottaneelle pojalleen.
Romeo halusi opettaa Aidenia kävelemään, joten Maya pystyi ottamaan aikaa itselleen. Maya päätyi selailemaan asuntoja. Bridgeportin asunto kävisi pian pieneksi kohta kasvavalle perheelle, tontin tila loppuisi eikä perheellä ollut varaa ostaa Bridgeportista uutta asuntoa.
Syksy alkoi edetä kohti talvea ja Aiden oli kehittynyt hurjasti. Maya yritti opettaa poikaansa puhumaan. ''Sano vihannes!'' ''Viha-viha!'', Aiden toisteli.
Aidenia kiinnosti myös kovasti ksylofoni-lelu, jota pimputeltiin paljon.
Mayan katsellessa asuntoja täydenkuun aikaan hän tunsi jotain ylimääräistä tulevan housuihinsa. ''Lapsivedet!'' Maya huusi. Romeo syöksyi huoneeseen ja auttoi vaimonsa autoon. Aidenille soitettiin pika-pikaan lapsenvahti, sillä Aiden oli jo nukkumassa.
Pian sairaalanovista seilasi ulos Maya, sylissään pieni poika, joka sai nimekseen Adam.
Romeon jäädessä ihastelemaan pientä Adamia, Maya päätti lyödä asuntokauppansa lukkoon. Perhe Penrose muuttaisi Twinbrookiin!
Maya katsahti vielä viimeisen kerran asuntoa, jossa hän oli muuttunut valtavasti ja oppinut kokemaan oikeaa iloa, rakkautta ja onnea. Nyt se onni siirtyisi perheen mukana toiseen kaupunkiin. Hieman naista harmitti jättää vanhat ystävät Bridgeportiin, mutta Maya tiesi, että he tapaisivat vielä joskus.
Romeo katsoi huokaisten edellä kulkevaa vaimoaan. Hän oli niin sanoinkuvaamattoman onnellinen, että hänen pikainen siirto Bridgeportin poliisivoimista Twinbrookiin onnistui niin nopeasti ja kuinka hänellä oli näin ihana perhe kaikista epäilyksistä huolimatta.
Nyt perhe voisi olla oikeasti onnellinen.
---
Jee, en tosiaan jaksanu alkaa jyräämään jotain Bridgeportin kerrostaloa rakentaakseni omakotitalon siihen tilalle ja Twinbrookissa en oo juurikaan pelaillu, joten sinne siis!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti